Dekkarin taika

Jokaisella lukemisen ystävällä on ne omat lempikirjansa. Ne, joiden parissa aivot lennähtävät narikkaan ja maailma kiepsahtaa vaikka kyljelleen, ennen kuin kissaa ehtii sanoa. Ja kun mukaansatempaava teksti kietoo lukijan lempeään (tai joskus kovakouraiseenkin) syleilyynsä, ei paluuta enää ole. Se on menoa se.

Itselleni kirjallisuuden ehdotonta aatelia ovat aina edustaneet dekkarit. Voiko ollakaan parempaa, kuin antautua mielikuvitusmaailman vietäväksi kunnon jännärin parissa. Dekkarimaisia elementtejä löytyy monesta teoksesta myös varsinaisen tyylilajin ulkopuolelta. Lumoava tarina, kirjassa kuin kirjassa, sisältää usein rikoksia ja jännitystä, vaikka virallista salapoliisia tai etsivää ei mukaan olisi kirjoitettukaan. Koukuttava juoni onkin kuin salaperäinen käpy, joka avaa suomunsa yksitellen, ripotellen ympärilleen myös vääriä johtolankoja.

Tänä talvena innostuin vanhasta lukuharrastuksesta niin, että liityin Facebookissa toimivaan Dekkariryhmään. Jo tämän lyhykäisen mukanaolon aikana olen havainnut, että ryhmästä saa erinomaisia kirjavinkkejä ja pääsee mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin. Aktiivisella ryhmällä on myös vuosittainen lukuhaaste. Siihen kuuluu joko kymmenen tai kaksikymmentä teosta, ja luettavat dekkarit saa valita itse, kunhan ne täyttävät tietyt, ennalta määritellyt kriteerit. – Eihän haasteeseen voi olla tarttumatta!

Lukuhaasteeseen osallistumisen myötä päätin startata myös tämän dekkareihin keskittyvän kirjablogin. Hauska raapustella tunnelmia ylös vähän tarkemmin, kun muutenkin pitää kirjaa lukemisesta. Dekkaritalon yöpöydällä odottaakin jo puolimetrinen pino opuksia. Nappaan blogiin mukaan myös sellaisia kirjoja, jotka eivät tule mukaan lukuhaasteeseen sekä tuoreessa muistissa olevia lukukokemuksia lähimenneisyydestä.

Tervetuloa mukaan Dekkaritaloon!