Grebe Camilla

Camilla Grebe: Kun jää pettää alta

Sattuipa hyppysiin suorastaan trillerien helmi, nyt osui ja upposi. Camilla Grebe on ollut minulle suhteellisen tuntematon suuruus, mutta tästä lähtien hänellä on ikioma istumapaikka lempparikynäilijöideni kahvipöydässä.

Kun jää pettää alta käynnistyy ruumiin löytymisestä. Seurapiiripalstoilta tunnetun Jesper Orren kotoa löytyy nainen, jolta on leikattu irti pää. Jesper työskentelee Clothes & More -vaatekauppaketjun toimarina ja on saanut kyseenalaista mainetta sekä ankarista johtamismenetelmistään, että vilkkaasti vaihtuvista naissuhteistaan. Nyt Jesper on kadonnut jälkiä jättämättä, ja todellakin hänen talossaan on tapahtunut erittäin raaka surma.

Kirjan kertojina toimii kolme elämän kolhimaa henkilöä: Emma, Peter ja Hanne. Emman jännittävässä tarinassa peruutetaan pari kuukautta taaksepäin ja aletaan edetä kohti murhahetkeä. Tukholmassa Clothes & Moren vaateliikkeessä työskentelevä nuori Emma on rakastunut Jesperiin. Pariskunta tapaa vain salaa, mikä ärsyttää hiukan epävarmaa Emmaa, mutta suhde on silti edennyt jo siihen pisteeseen, että kyyhkyläiset ovat sopineet kihlajaisillallisesta. Emma on kattanut pöydän koreaksi, pukeutunut kauniisti ja pirskauttanut juhlan kunniaksi hienoa hajuvettä. Kaikki on valmista, mutta Jesperiä ei kuulu. Emma ei saa häneen enää myöhemminkään yhteyttä, vaikka ilmiselvästi Jesper käy yhä työpaikallaan firman pääkonttorilla. Kaiken kukkuraksi Emman rahatilanne on huonolla tolalla hänen lainattuaan perintörahansa Jesperille. Hetken voimia keräiltyään Emma alkaa selvittää syytä siihen, miksi ihana Jesper hylkäsi hänet.

Tylsähköksi hahmoksi jäävä Peter on ponneton, vaikkakin velvollisuudentuntoinen rikospoliisi, joka alkaa tutkia tapahtunutta veritekoa tiiminsä kanssa. Työrintamalla asiat tuntuvat rullaavaan omalla painollaan, mutta yksityiselämän ihmissuhteissa hän ei oikein tiedä mihin suuntaan rattia kääntäisi. Tarmokas tyttöystävä Janet oli pakottaa hänet naimisiin ja lopputulemana suhteesta syntyi poika Albin. Isän rooli on Peterille kuitenkin vieras; hän vaikuttaa suorastaan pelkäävän poikansa seuraa. Peterin suuri rakkaus on kirjan kolmas kertoja Hanne. Heillä oli kymmenisen vuotta takaperin kiihkeä suhde, kun Hannen piti jättää takertuva ja määräilevä aviomiehensä Owe. Peter teki kuitenkin yllättävät oharit, joten Hanne jäi epätyydyttävään liittoonsa. Nyt Hanne yrittää sopeutua uuteen pelottavaan elämäntilanteeseen: hänellä on todettu dementia, jonka ensimmäiset merkit ovat jo näkyvissä. Asunto on vuorattu muistilapuilla ja mukanaan hän kantaa muistikirjaa, johon hän kirjoittaa ylös kaikki arkipäivän pikkuasiat. Kuin viimeisenä voimainponnistuksenaan Hanne lupautuu konsultoimaan poliisia. Hän on ammatiltaan profiloija ja auttoi vuosia aiemmin samankaltaisen murhan tutkimuksissa. Poliisitalolla hän tapaa Peterin ensimmäistä kertaa oharien jälkeen. Nyt heidän täytyy pystyä jälleen työskentelemään yhdessä.

Hanne inhoaa syvästi aviomiestään, tuntee yhä vetovoimaa Peteriä kohtaan, mutta ei uskalla kertoa hänelle sairaudestaan. Peteriäkin vanha suola janottaa, mutta hän tahkoaa eteenpäin poliisitutkimuksia ihmetellen Hannen koleutta. Ja Emma-parka yrittää jäljittää Jesperiä pakottaakseen hänet kertomaan, miksi tämä hylkäsi Emman niin inhottavalla tavalla. Intensiivisten, rinnakkain kerrottujen tarinoiden edetessä kohti viimeisiä sivuja Grebe vie lukijaa kuin litran mittaa. Kuka murhan takana oikeasti on ja eritoten miksi täräytti seiniä ainakin Dekkaritalossa. Huikeaa juonenpunontaa!

”Jesper Orre. Isot lämpimät kädet. Kasvojen pehmeä, hieman ryppyinen iho. Parransänki, paikoin ruskea ja paikoin harmaa, joka peittää jykevää leukaa. Hänen tapansa katsoa minua kuin nälkäinen ihminen, joka himoitsee leipomon ikkunassa olevia lukemattomia herkkuja. Mitä Jesper oikein näkee minussa? Omasta mielestäni olen tuiki tavallinen nainen, jolla on tylsä ammatti ja väritön yksityiselämä. Miksi hän viettää niin paljon aikaa seurassani? Miten hän jaksaa lojua sylissäni tuntikausia ja kosketella vartaloani? Hänen kätensä hakeutuvat paikkoihin, joihin en ole koskaan ennen kiinnittänyt sen suurempaa huomiota. Muistelen, kuinka tapasimme luonani jokunen viikko sitten. – Olemme aivan samanlaisia, Jesper mumisi. – Välillä tuntuu melkein siltä kuin pystyisin lukemaan ajatuksesi. Ymmärrätkö?”

Camilla Grebe: Kun jää pettää alta (Älskaren från huvudkontoret)
Gummerus 2017
Arvostelukappale
Kannen kuva lainattu kustantajan sivuilta.

Arvio: *****


 

 

 

 

Dekkaritalo on tällä arviolla mukana Gummeruksen blogi-iskussa. Blogi-iskun osallistujat julkaisevat arvionsa teoksesta samana päivänä samalla kellonlyömällä – tässä tapauksessa torstaina 20.7. klo 10.00 – viikkoa ennen muita blogeja ja mediaa. Kuvassa mainitaan muut blogi-iskussa mukanaolijat. Kannattaa kurkistaa myös mitä mieltä kollegat Greben uutukaisesta ovat. Virallisesti kirja julkaistaan viikolla 30.

11 kommenttia

  1. Pidin kirjasta kovasti, viisisataa sivua sujahti hujauksessa. Mutta ilmeisesti olen lukenut jo liikaakin psykologisia trillereitä, sillä arvasin juonenkäänteet ennakolta. Mutta ennalta-arvattavuus ei oikeastaan edes haitannut, niin hyvin minä viihdyin Greben kyydissä. ☺️

    Liked by 1 henkilö

    1. Tässä oli jännä intensiivinen tatsi, piti hyvin otteessaan. Onpa hauska miten koit ennalta-arvattavuuden :), minä olin ihan pihalla loppuratkaisun kanssa… Aavistin murhaajan mutta että mistä tarkemmin oli kyse, oli iso ylläri.

      Tykkää

  2. Minulle lävi myös niin, että arvailin jujua jo aika varhain, mutta täytyihän sen todenperäisyys selvittää loppuun asti. Mielenkiintoista, että pidät Peteriä tylsähkönä. Minua kiinnosti hänessä se, että nyt ei ole framilla eksentrisensymppis komisaari vaan tunnevammainen sitoutumiskammoinen – ja siihenkin syys selvisi. Ihan kesäkivaa jännitysviihdettä tämä.

    Liked by 1 henkilö

    1. Joo pohdiskelin tuota Peterin hahmoa mutta hän taisi jäädä vähän Emman ja Hannen vetävämpien tarinoiden varjoon. Jotenkin mies vaikutti lussukalta kun naimisiinkin joutui melkein väkisin 🙂 :). Mutta kovin inhimillisiä piirteitä niin hänessä kuin muissa hahmoissa. Sellaisia joita ei paljon ääneen yleensä uskalla lausua elävässä elämässä.

      Tykkää

      1. Juuri se on tällaisen näkökulmakerronnan suola, että päänsisäiset välittyvät lukijalle – jäyhän ihmissuhdepelkuri-Peterinkin.

        Tykkää

      2. Jännästi tämä ulottuvuus on näin vahvasti mukana nimenomaan dekkarissa. Täytyy etsiskellä lisää tämän tyylilajin kirjailijoita. Olisiko suosituksia :)?

        Tykkää

  3. Mulla ei ihan lähtenyt tän blogi-iskun ajoitus, tai tän tyyppiset haasteet vaativat Excel-mentaliteettiä. Kiva huomata, että muilla oli yhtä hauskaa teoksen parissa! Ilo on ”esilukea” teosta, joka oikeasti kolahtaa.

    Liked by 1 henkilö

    1. No kyllä, raskasta olisi jos yhtään ei tykkäisikään. Tätä luki enemmän kuin ilokseen. Kesätunnelmissa ajoitus hiukan hankalaa :).

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s